Toimipisteverkoston kehittäminen on turhaa ilman palveluiden kehittämistä ja tuotantotapojen uudistuksia

Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne ei ole helppo ja säästöjen aikaansaamisessa on kiire. Kiireessä ei silti kannata tehdä huonoja päätöksiä! Tarvitaan tavoitteiden asettamista, osaamista verkostosuunnittelusta, muutosten ennakkovaikutusten arviointia sekä strategisten päätösten jalkauttamista konkreettisiksi toimenpiteiksi. Tässä tilanteessa vaadittavat muutokset ovat niin valtavia, että toimenpiteiden jalkauttaminen ja läpivienti voi muodostua suurimmaksi kompastuskiveksi.

Kaksi tärkeintä kysymystä verkoston kehittämisessä tulisi olla:

Mikä on se ydintoiminto ja päätavoite, jota varten hyvinvointialue palveluineen ja resursseineen on olemassa?

Mikä on tavoitepalvelutaso, jota alueen väestölle käytettävissä olevilla resursseilla voimassa olevien lakien puitteissa pyritään tarjoamaan?

Laaja fyysinen toimipisteverkosto ei ole itseisarvo – ei palveluita käyttävän asiakkaan eikä työntekijän näkökulmasta. Laaja fyysinen verkosto ei ole myöskään lainsäätäjän asettama rajoite. Silti usein näyttää siltä, että koko verkostokehittäminen pyörii sen ympärillä, miten maksimoidaan tilojen maantieteellinen peittävyys jollakin annetulla alueella. Tämä virhe ajattelussa on kerta kaikkiaan pakko korjata!

On hyväksyttävä se, että lähipalveluita ei voida taata Suomessa kaikille samalla saavutettavuudella. Jo ennestään on tiedossa, että kriittisissä sairaanhoidonpalveluissa hoidon lopputulos vaihtelee sen mukaan miten tiheästi asutulla seudulla ja miten lähellä lähintä päivystävää sairaalaa kansalainen asuu. Se, että henkeä uhkaavan sairaskohtauksen saanut henkilö ei pääse kaikkialla Suomessa yhtä nopeasti hoitoon, on fakta, jonka kanssa päättäjät ja kansalaiset ovat aina joutuneet elämään. Nyt on se hetki, kun myös vähemmän kriittisissä ajanvarauksellisissa palveluissa täytyy hyväksyä se, että resurssit eivät riitä joka paikkaan samalla tavalla. Se tarkoittaa sitä, että joudutaan tekemään hyvinvoinnin ja terveyden kannalta vaikeita päätöksiä, joiden valmistelussa tunteet täytyy jättää taka-alalle, niin kansalaisten kuin poliitikoidenkin ajatuksissa.

Hyvä puoli on se, että tulevaisuudessa palveluita saadaan yhä enemmän ja laadukkaammin tuotettua paikkariippumattomasti. Kiinteistön merkitystä ei voi kokonaan unohtaa, mutta paljon olennaisempaa kansalaisten kannalta on se, miten palveluita tuotetaan ja onko niitä tarjolla niitä tarvitseville. Sekä kiireellisessä, että ajanvarauksellisissa palveluissa, uudet palvelutuotannon muodot mahdollistavat kansalaisen palvelemisen myös nykyistä harvemmalla palveluverkostolla. Palveluiden saatavuuden pitäisi jopa parantua, jos uudella palvelurakenteella mahdollistetaan tehokkaampi resurssien käyttö, ja sitä kautta lyhyemmät jonotusajat. Hyvinvointialueen tehtävä on tuottaa palveluita kansalaisille, ei ylläpitää tyhjillään olevia tiloja ympäri maakuntia. Ketteryys, liikkuvat palvelut, teknologian hyödyntäminen ja kapasiteetin ohjaus kysynnän mukaan ovat avaintekijöitä, joilla saadaan vähemmilläkin resursseilla tuotettua enemmän.

Toimipisteverkostojen ja palvelutuotannon kehittämisen tulisi aina lähteä liikkeelle siitä, missä ja miten paljon palveluille on kysyntää. Suunnittelussa tulee ensin vahvasti panostaa palvelurakenteen ja itse palveluiden kehittämiseen. Vasta sen jälkeen voidaan budjettikehys huomioiden tehdä kokonaisoptimointia siitä, mihin niukat resurssit kannattaa sijoittaa. Tavoitteena on saada resursseista paras hyöty niin, että kokonaistasolla hyvinvointialueen palveluiden saatavuus on päätettyyn resurssitasoon nähden maksimaalinen. Tämä etenemismalli toimii kaikkien julkisten palveluiden suunnittelussa – niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin poliisin tai oikeusjärjestelmän asioiden hoidon kohdallakin.

Monilla alueilla palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen on jäänyt hyvinvointialueiden aloituksen kiireiden jalkoihin, kun kriittiset järjestelmät on pitänyt saada kiireellä pystyyn. Vielä ei ole kuitenkaan liian myöhäistä ryhtyä toimeen. Nyt on oikea hetki panostaa palveluiden kehittämiseen ja palveluverkoston kysyntä- ja toimintalähtöiseen optimointiin. Me Delfoilla tunnemme sote-toiminnan ja pystymme tarjoamaan oikeat työkalut toiminnan kehittämiseen ja palveluverkoston optimointiin. Ollaan yhteydessä, kun asia on teille ajankohtainen!