Kysyntä käsitteenä ja ilmiönä terveydenhuollossa
Erityisesti julkisen terveydenhuollon kysyntä poikkeaa perinteisestä markkinatalouden logiikasta. Jos kuluttaja tarvitsee uuden puhelimen, hän tutustuu valikoimaan ja ostaa haluamansa mallin omien mieltymystensä ja kriteeriensä pohjalta. Terveydenhuollon palveluiden valinnassa tarvitaankin jo ammattilaisen tietotaitoa – siis arviota siitä, mille palvelulle itseasiassa kysyntä kohdistuu ja täyttyvätkö hoitoindikaatiot. Potilas ei siis päätä täysin vapaasti, mitä palvelua itselleen hankkii. Tämä korostuu erityisesti julkisesti rahoitetuissa palveluissa, joita ohjaavat vahvasti yhdenvertaisuuden ja saatavuuden velvoitteet.
Toisin kuin muilla aloilla, terveydenhuollossa kysynnän määritelmä ei ole selkeä tai vakiintunut. Tämä johtopäätös nousi esiin elokuussa 2024 valmistuneessa diplomityössäni, jossa perehdyin aiheeseen aiemman tutkimustiedon ja tekemieni teemahaastatteluiden pohjalta. Erityisesti sanoja ”kysyntä”, ”tarve” ja ”käyttö” kuulee käytettävän synonyymien tapaan, vaikka ne ovat eri asioita. Niillä on tietenkin vahva yhteys toisiinsa, mutta niiden erottaminen on tärkeää. Mitä terveydenhuollon kysyntä siis oikeastaan on?
- Kysyntä: Diplomityössäni määrittelin terveydenhuollon kysynnän objektiivisesti arvioiduiksi palveluvaatimuksiksi. Synonyyminä voidaan käyttää terveydenhuollolle tutumpaa palvelutarvetta, mutta on tärkeää erottaa se subjektiivisesti koetusta tarpeesta. Palvelutarjonnan suunnittelun näkökulmasta olemme kiinnostuneita nimenomaan todellisesta kysynnästä.
- Tarve: Pohjimmiltaan tarve on sitä, että esimerkiksi terveydellisistä syistä on käytettävä terveydenhuollon palveluita. Kysyntää ja käyttöä voi kuitenkin esiintyä ilman varsinaista tarvetta ja se voi silti olla hyvinkin perusteltua, kuten lainsäädännön ohjaamien terveystarkastusten tapauksessa.
- Käyttö: Tämä puolestaan on jo kysynnän ilmentymää, jossa kysyntä on johtanut toimintaan, ja johon tarjontakin on jo vaikuttanut. Toisaalta aina käytön taustalla ei ole kysyntä (= objektiivinen palveluvaatimus), vaan jo hyvä saatavuus itsessään voi ohjata palveluiden käyttöön. Lisäksi tarve ja kysyntä eivät aina johda palveluiden käyttöön, vaikka se olisi aiheellista.
Terveydenhuollon kysyntään vaikuttavat tekijät
Terveydenhuollon kysyntään vaikuttavat useat tekijät. Niistä merkittävimpiä ovat väestön demografiset ominaisuudet, kuten sairastavuus, ikärakenne ja väestönkehitys. Suomessa tähän liittyy myös suuria alueellisia eroja siten, että suurempi tarve ja siitä johtuva suurempi kysyntä kytkeytyvät maaseutumaisiin alueisiin, joiden asukkaat ovat iäkkäämpiä ja sairaampia kuin kaupunkialueilla. Väestödemografia ei kuitenkaan selitä kaikkea. Ympäristöön ja yksilöön liittyviä, kysyntää muokkaavia tekijöitä ovat fyysinen ja sosiaalinen asuinympäristö, vuodenajat ja niille tyypilliset säätilat sekä elintavat ja palveluihin hakeutuminen. Politiikka ja yhteiskunta tuovat oman vaikutuksensa päätösten, lainsäädännön ja maailman tilanteen kautta. Myös terveydenhuoltojärjestelmästä itsestään voidaan löytää vaikutuksia erilaisten saatavuustekijöiden myötä. Kuitenkin väestödemografisten tekijöiden suurta merkitystä alleviivaa se, että niitä esiintyy usein muiden tekijöiden taustalla tai yhteydessä.
Terveydenhuollon palveluntuottajat voivat vaikuttaa kysyntään ja sen hallintaan. Huomio tulisikin kiinnittää sote-organisaatioiden sisäisiin tekijöihin, sillä niihin on helpompi vaikuttaa kuin ulkoisiin tekijöihin, kuten väestön muutoksiin. Järjestämällä palvelut ja resurssit kysyntää ennakoiden ja parhaaseen tietoon perustuen, voidaan vaikuttaa ainakin siihen, millä tavoin kysyntä ilmenee ja missä määrin esiintyy tarpeetonta lisäkysyntää. Tärkeää onkin tunnistaa sellaiset palvelutarjontaan liittyvät tekijät, jotka todella auttavat kysynnän hallinnassa ja millä todellisuudessa saatetaan jopa lisätä kysyntäpiikkejä.
Terveydenhuoltojärjestelmän vaikutuksesta kysyntään on useita kiinnostavia havaintoja, liittyen erityisesti avohoitopalveluiden saatavuuteen. Esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstön loma-ajat vaikuttavat kysyntään siten, että kysyntä siirtyy lomien jälkeiseen aikaan aiheuttaen kysyntäpiikkejä. Saatavuusongelmien toinen seuraus voi olla häiriökysyntä, joka voi ilmetä esimerkiksi toistuvina tai tarpeettomina toimina, kun potilaan asiaa ei ole pystytty ensimmäisellä kontaktilla hoitamaan asianmukaisesti. Voisikin sanoa, että minkä taakseen jättää, sen edestään löytää – kun tarjontaa ei ole järjestetty oikea-aikaisesti, kysyntä ei katoa, vaan kasaantuu ja lisäksi se voi eskaloitua ylimääräisiksi yhteydenotoiksi tai asioinneiksi. Tämä vaikutus korostuu silloin, kun potilaalla on käytössään useita yhteydenottokanavia. Esimerkiksi digikanavien vaikutus kokonaiskysyntään ei ole yksiselitteinen, ja kysynnän hallinnan kannalta tärkeää onkin tällaisten yhteystapojen oikea kohdentaminen. Lopulta kysyntä, johon ei pystytä esimerkiksi perusterveydenhuollossa vastaamaan, saattaakin valua päivystykseen tai yksityispuolelle.
Norma Jäntti
Konsultti, DI
Delfoi Planner Sote
Kirjallisuutta:
Arias, J. C., Ramos, M. I. & Cubillas, J. J. 2023. Predicting emergency health care demands due to respiratory diseases. International Journal of Medical Informatics (Shannon, Ireland), Vol. 177, 105163. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://doi-org.ezproxy.cc.lut.fi/10.1016/j.ijmedinf.2023.105163
Blomgren, J. & Virta, L. J. 2020 Socioeconomic differences in use of public, occupational and private health care: A register-linkage study of a working-age population in Finland. PloS ONE. Vol. 15 (4), e0231792. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0231792
Curtis, S., Fair, A., Wistow, J., Val, D. V., & Oven, K. 2017. Impact of extreme weather events and climate change for health and social care systems. Environmental Health. Vol. 16 (Suppl 1), s. 23–32. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12940-017- 0324-3
Ellegård L. M., Kjellsson G. & Mattisson, L. 2021. An App Call a Day Keeps the Patient Away? Substitution of Online and In-Person Doctor Consultations Among Young Adults. Working Papers in Economics No. 808. University of Gothenburg, Department of Economics. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: http://hdl.handle.net/2077/68545
Enam, A., Dreyer, H. C. & De Boer, L. 2022. Impact of distance monitoring service in managing healthcare demand: a case study through the lens of cocreation. BMC Health Services Research. Vol. 22 (1), 802. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12913- 022-08164-2
Jacobs, F. R. & Chase R. B. 2017. Operations and Supply Chain Management : The Core. Fourth edition, international student edition. New York, NY: McGraw-Hill Education.
Jäntti, N. 2024. Kysyntälähtöinen palvelutuotannon suunnittelu julkisessa terveydenhuollossa. Diplomityö. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090267705
Kim, S. H., Sul, Y. H., Kim, J. S. 2021. Effect of weather variables on the incidence of trauma: A retrospective study at a single tertiary hospital center for 4 years. Medicine. Vol. 100 (43), e27623. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://doi.org/10.1097%2FMD.0000000000027623
Lillrank, P. 2018. The Logics of Healthcare: The Professional’s Guide to Health System Science. Boca Raton: Taylor & Francis.
Lillrank, P. & Venesmaa, J. 2010. Terveydenhuollon alueellinen palvelujärjestelmä. Helsinki: Talentum.
Manderbacka, K., Satokangas, M. & Karvonen, S. 2019. Terveyspalvelujen oikeudenmukaisuus edellyttää paikkatietoista politiikkaa. Suomen sosiaalinen tila 1/2019. Tutkimuksesta tiiviisti 25, 2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/138484
Mason, H., C King, J., E Peden, A., & C Franklin, R. 2022. Systematic review of the impact of heatwaves on health service demand in Australia. BMC Health Services Research. Vol. 22 (1), 960. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12913-022-08341-3
Mohnen, S. M., Schneider, S. A. & Droomers, M. 2019. Neighborhood characteristics as determinants of healthcare utilization: A theoretical model. Health Economics Review. Vol. 9 (1), 7. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s13561-019-0226-x
Ogliari, G., Ong, T., Marshall, L., & Sahota, O. 2021. Seasonality of adult fragility fractures and association with weather: 12-year experience of a UK Fracture Liaison Service. Bone (New York, N.Y.). Vol. 147, 115916. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://doi-org.ezproxy.cc.lut.fi/10.1016/j.bone.2021.115916
Tomblin Murphy, G., Birch, S., MacKenzie, A., Bradish, S. & Elliott Rose, A. 2016. A synthesis of recent analyses of human resources for health requirements and labour market dynamics in high-income OECD countries. Human Resources for Health. Vol. 14 (1), 59. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12960-016-0155-
Van Bussel E. M., van der Voort M. B. V. R., Wessel R. N., van Merode G. G. 2018. Demand, capacity, and access of the outpatient clinic: A framework for analysis and improvement. Journal of Evaluation in Clinical Practice. Vol. 24 (3), s. 561–569. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://doi.org/10.1111/jep.12926
Walley, P., Found, P. & Williams, S. 2019. Failure demand: a concept evaluation in UK primary care. International Journal of Health Care Quality Assurance. Vol 32 (1), s. 21–33. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/IJHCQA-08-2017-0159
