Onko tarjonta siellä, missä kysyntäkin on?
Tieto terveydenhuollon tulevasta kysynnästä on keskeinen tekijä palvelutarjonnan suunnittelussa. Sen avulla voidaan ohjata niin palveluiden kokonaismääriä kuin työn jakamista eri ammattiryhmille. Tai ainakin näin pitäisi tapahtua, mutta kysyntätiedon hyödyntäminen ei ole vielä täysimääräisesti kaikkien hyvinvointialueiden arkea. Palveluiden suunnittelua tehdään edelleen melko resurssilähtöisesti sekä totuttujen käytäntöjen ja toteuman eli historiatietojen pohjalta. Olemassa oleva tarjonta siis ohjaa tulevaakin tarjontaa. Riskinä on ajautuminen tilanteeseen, jossa yllättäen muuttuneeseen kysyntään joudutaan reagoimaan hyvin lyhyellä aikavälillä, jolloin esimerkiksi lisäresurssien saaminen voi olla hyvin haastavaa. Toisaalta voi syntyä myös tilanteita, joissa resurssia on yli tarpeen, vaikka keskustelu usein keskittyy resurssien riittämättömyyteen. Se, että yhdessä paikassa kysyntä ylittää tarjonnan ja toisaalla tarjonta kysynnän, on ristiriidassa yhteisten tavoitteidemme kanssa.
Kysyntälähtöisessä suunnittelussa on kyse väestön palvelutarpeen ja hyvinvointialueiden palvelukapasiteetin yhteensovittamisesta hyvissä ajoin etukäteen. Palvelutarpeella tarkoitetaan nimenomaan objektiivisesti arvioitua tarvetta, johon vaikuttavat väestön terveyden lisäksi esimerkiksi lainsäädäntö, erilaiset ympäristötekijät ja terveydenhuoltojärjestelmä. Palvelukapasiteetti pitää sisällään kaikki ne tekijät ja niiden rajoitteet, joilla palvelutarjonta tuotetaan, kuten tilat, laitteet, henkilöstö ja palveluvalikoima. Ennuste ja yhteensovittaminen tehdään ensin keskipitkälle aikavälille ja tarkennetaan lyhyemmälle aikavälille. Tarkoitus on minimoida yllätykset ja järjestää terveydenhuollon resurssit vastaamaan tulevaisuuden tarpeeseen mahdollisimman hyvin. Potilaalle tämä näkyy oikea-aikaisena- ja paikkaisena hoitona ja ammattilaiselle työmäärän tasaisempana jakautumisena.
Miksi luottaisimme ennusteeseen?
Nykyisillä menetelmillä tuotettu palvelutarpeen arvio ei välttämättä ole tarpeeksi edustava. Tämä johtuu siitä, että kysyntäennustetta ei hyödynnetä riittävästi ja historiatieto ei yksinään riitä ennakoimaan tulevaa. Varsinaiseen ennusteiden laatimiseen tarvitaan muutakin kuin tieto toteutuneesta terveydenhuollon käytöstä, sillä tulevaisuuden olosuhteet ovat todennäköisesti erilaiset. Lisäksi toteuma ei kuvasta puhtaasti kysyntää tai tarvetta, vaan se on pikemminkin suodattunut sen hetkisen tarjonnan rajoitteiden mukaan. Laadukas kysyntäennuste pystyykin huomioimaan arvioita mm. väestön terveydestä ja kasvusta, terveydenhuollon käyttömalleista, väestön tyydyttymättömästä tarpeesta sekä ympäristön, yksilöiden, yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän vaikutuksista.
Vaikka kysynnän ennustamiseen liittyy jonkin verran epävarmuutta, vielä epävarmempaa on jättää ennustamatta. Kukaan ei tietenkään pysty varmaksi sanomaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ennustamisessa kyse onkin ennen kaikkea tulevien tapahtumien ennakoinnista ja mahdollisimman hyvän arvion tekemisestä, ei niinkään täydellisyyteen pyrkimisestä. Ennustaminen tukee päätöksentekoa ja suunnitelmia moniin kriittisiin asioihin liittyen, esimerkiksi budjetointiin ja kustannusten hallintaan, uusiin tuotteisiin, toimittajiin, prosesseihin, kapasiteettiin, tilajärjestelyihin, hankintoihin, tuotantoon, aikataulutukseen ja varaston hallintaan. Kysynnän ja tarjonnan välisen kuilun arviointi antaa suunnan tarvittaville toimille jo kauan ennen tilanteen realisoitumista. Kun tarjonta suunnitellaan kysyntään peilaten, voidaan puutteisiin ja ylityksiin varautua esimerkiksi resursseja kohdentamalla ja priorisoinnilla. Käytännössä tämä voi tarkoittaa resurssien järjestämistä uudelleen sekä niiden täydentämistä tai vähentämistä.
Norma Jäntti
Konsultti, DI
Delfoi Planner Sote
Kirjallisuutta:
Griffin, P. M., Nembhard, H. B., DeFlitch, C. J., Bastian, N. D., Kang, H. & Munoz, D. A. 2016. Healthcare systems engineering. Hoboken, New Jersey: Wiley & Sons. [E-kirja]. Saatavissa: https://ebookcentral.proquest.com/lib/lut/detail.action?docID=442725
Jacobs, F. R. & Chase R. B. 2017. Operations and Supply Chain Management : The Core. Fourth edition, international student edition. New York, NY: McGraw-Hill Education.
Jäntti, N. 2024. Kysyntälähtöinen palvelutuotannon suunnittelu julkisessa terveydenhuollossa. Diplomityö. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090267705
Klemola, K., Uusi-Illikainen, J. & Askola, T. 2014. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojohtamisen käsikirja. Helsinki: Sitra. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/sosiaali-ja-terveyspalveluiden-tietojohtamisen-kasikirja/
Kolassa, S. & Siemsen, E. 2016. Demand Forecasting for Managers. First edition. New York: Business Expert Press. [E-kirja]. Saatavissa: https://ebookcentral.proquest.com/lib/lut/reader.action?docID=4648346#
Moon, M. A. 2018. Demand and supply integration : the key to world-class demand forecasting. Second edition. Boston: Walter de Gruyter GmbH. [E-kirja]. Saatavissa: https://ebookcentral.proquest.com/lib/lut/detail.action?docID=5156261
Simkin, S., Chamberland-Rowe, C., & Bourgeault, I. L. 2021. An integrated primary care workforce planning toolkit at the regional level (part 2): quantitative tools compiled for decision-makers in Toronto, Canada. Human Resources for Health. Vol. 19 (1), 86. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12960-021-00595
Torkki, P., Patja, K., Ignatius, E., Kousa, I., Vanhala, A., Gehrmann, K., Tikkinen, K. A. O., Ojanen, T., Tapanainen, P. Pantzar, M., Ranta, J. & Leskelä, R.-L. 2022. Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:53. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. [Verkkojulkaisu]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-397-5
Valtioneuvosto 2018. Sote-järjestämisen tietomalli. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 1.4.2025]. Saatavissa: https://digifinland.fi/wp-content/uploads/2020/09/Sote-jarjestajan-tietomalli_Loppuraportti-30.6.2018.pdf
