Vastine Helsingin sanomien artikkeliin ”Kriisin keskellä”.
Helsingin sanomissa 9.6.2024 julkaistu ”Kriisin keskellä” kirjoitus soten tilannekuvasta osastonhoitajien näkökulmasta avasi hyvin ikkunaa siihen todellisuuteen, jossa hoitajat tällä hetkellä työskentelevät. Tilannetta selittää alan houkuttelevuuden laskun ja lisärahoituksen tyrehtymisen lisäksi vanhat työkalut ja toimintamallit.
Hyvinvointialueella yritetään ratkaista rahoituksen väheneminen laajoilla säästöohjelmilla, jotka ratkaisevat tilannetta hetkellisesti. Ratkaisujen vaikutusta ei välttämättä ole systeemisesti arvioitu ja jonkun palvelun säästö kumuloi kustannuksia jossain toisessa palvelussa. Säästöohjelmat systeemisen toiminnan kehittämisen ja kokonaisuutta tukevien investointien sijaan kurjistavat tilannetta entisestään ja synnyttävät investointi- ja kehittämisvelkaa tulevaisuuteen, jonka rahoitus on vähintään yhtä epäselvää kuin tänä vuonna. Säästöohjelmien rinnalle pitäisi siis tuoda kehittämis- ja investointiohjelmia, joilla lisätään työn tuottavuutta, toimintaa, rakenteita ja työvälineitä kehittämällä. Työn tuottavuus ei synny sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työoloja heikentämällä ja kuormitusta lisäämällä.
Artikkelissa kerrottiin, kuinka hoitajapula pakottaa hoitamaan sinne kuulumattomia potilaita erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon osastoilla hoidetaan muistisairaita vanhuksia, joiden hyvä hoito ja hoiva toteutuu parhaiten hoivayksiköissä. Käytännön kokemuksien kautta olemme havainneet, että hoitopaikkoja kyllä on olemassa ja niiden käyttöä voidaan tehostaa huomattavasti.
Keski-uudenmaan hyvinvointialueella tuimme uutta keskitettyä ja läpinäkyvää toimintamallia tuomalla uuden suunnittelujärjestelmän, Delfoi Planner Soten, tukemaan ikääntyneiden lyhytaikaishoidon suunnittelua. Uuden toimintamallin ja sitä tukevan digitaalisen ratkaisun avulla samoilla hoitaja- ja vuodepaikkamäärillä pystyttiin hoitamaan huomattavasti enemmän asiakkaita. Vain 60 vuodepaikan kokonaisuudessa tuotettiin 3000 hoitopäivää vuodessa lisää. Tämä hyvinvointialueen laajuinen suunnitelmallisuuden ja ennakoinnin lisääminen lisäsi tuottavuutta ja samalla tasapainotti työntekijöiden arkea. Epätietoisuus ja jatkuvat yllätykset arjessa vähenevät huomattavasti, kun tilannekuva ja suunnitelma on selkeä. Ikääntyneiden lyhytaikaishoidon käyttöasteen kasvattaminen lisää vuodepaikkoja niin perusterveydenhoidon kuin erikoissairaanhoidonkin vuodeosastoilla dominoefektin lailla.
Artikkelin esimerkissä edellä mainitulla toimintamallin muutoksella ja siihen kehitetyllä digitaalisella ratkaisulla saavutettu hyöty mahdollistaisi 3000 hoitopäivän vapautumisen ESH:n paikkoja tarvitseville potilaille.
Nykyistä kokonaisvaltaisemman ja läpinäkyvämmän suunnittelun ja koordinoinnin hyödyt ovat saavutettavissa kaikessa hyvinvointialueiden toiminnassa. Toimialue- tai yksikkökohtaiset ja pahimmillaan paperille tehdyt suunnitelmat eivät palvele valtavan organisaation tarpeita, joissa huono tilannekuva piilottaa olemassa olevia resursseja ja johtaa tehottomuuteen. Investoimalla moderneihin digitaalisiin työkaluihin poistetaan hukkaa ja vähennetään työntekijöiden arkea sekoittavaa jatkuvaa tulipalojen sammuttelua. Pitkällä tähtäimellä kehittäminen on ainoa keino parantaa tuottavuutta, jolloin nykyisellä henkilöstöllä pystytään tuottamaan enemmän palveluita vähemmällä kuormituksella samalla parantaen työtyytyväisyyttä ja asiakastyön laatua.
Tomi Nurmi
DI, Liiketoimintapäällikkö
Delfoi Oy
Kirjoittaja on kehittänyt vuosikymmenen ajan sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannonsuunnittelua ja digitaalisia ratkaisuja.
Kristina Lamberg
TtM, Projektipäällikkö
Delfoi Oy
Kirjoittaja on työskennellyt julkisessa terveydenhuollossa esihenkilötehtävissä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten ratkaisujen parissa yhteensä yli 20 vuotta.
